It's 66 days until USA!

Ihana päivä! Leijonat vei ja Ruotsikin tippu. Mahtavaa!
66 päivää, niinkun otsikossakin sanotaan.
Nyt sitten pitää suunnitella kesää! Haluun nähä mahdollisimman paljon kavereita, ja ollaankin jo suunniteltu kaikenlaista kivaa tekemistä kesälle. Mitenköhän mä ehin tekeen kaikkee tän yheksän viikon aikana!? Kavereitten lisäks kesään kuuluu tottakai perhe ja sukulaisia. Ratsatusta ei saa unohtaa. Oikeesti saan varmaan jotain vierotusoireita jos en pääse vuoteen hevosen selkään :(

Kuitenki, vaikka oon ihan innoissani, ni jouduin toteen kaverille tässä yks päivä että nyt alkaa jo vähän jännittään.
Hassua, että mua ei jännitä se vieras maa, kieli ja kulttuuri eikä ne uudet ihmiset joita tuun tapaan. Eikä se että asun ihan vieraitten ihmisten kotona ja tuun oleen osa niitten perhettä.
Ei. Mua jännittää se, milllä fiiliksillä lähen täältä pois ja jätän kaikki, perheen, kaverit ja sukulaiset tänne. Tiedän kyllä, että porukat ottaa sen paljon rankemmin kun mä. Mullahan on jotain mitä odottaa sielä USA:ssa, mutta perhe ei varsinaisesti odota vuotta ilman mua...
Vaikka mua jännittää, ja välillä ihan pelottaakin, mulle ei oo silti

Kesä 2011 hyppytunnilta

vielä kertaakaan tullu mieleen että katuisin tätä päätöstä ja haluisin keskeyttää tän prosessin. Niin varma kuitenkin oon tästä.

Nyt pitäis sitten oikeesti ihan toden teolla alkaa valmistautua. Vai onko vielä liian aikasta? No, mielummin liian aikasin kun liian myöhään :)

 




PS. Ärsyttää kun en oo vielä päässy valokuvaan (tai siis en oo jaksanu mennä) niin joudun käyttää näitä netistä löydettyjä kuvia..