Norwich University

Täälä sitä nyt sitten ollaan! Eilen saavuttiin Bostonin lentokentälle joskus... 7 aikaan illalla (paikallista) josta matka jatku bussilla kohti Northfieldiä. Kampukselle saavuttiin sitten joskus myöhään, en muista ihan tarkkaan kun olin siinävaiheessa jo niin väsyny :D Matka kesti kauan, mutta ehtihän ainakin tutustua muihin vaihtareihin.

Kaikki on nyt vielä vähän sekasin kun huomasin eilen, että mun puhelin ei toimi täälä: puhelin ostoksille -> ja mun tietokoneen johto ei jostain kumman syystä sovi mun adapteriin, ja koneen akkukin on ihan lopussa. JES!

Leiri on tähän mennessä kyllä vaikuttanu aivan mahtavalta! Tää päivä meillä oli vapaa-aikaa ja huomenna alkaa varsinainen ohjelma. Mun huonekaverinkin pitäis saapua tänä yönä :)

Ei tää päivä kuitenkaan ihan lusmuillessa oo menny. On tässä kierrelty vähän kampusta ja sen ulkopuolellakin ja päivän kohokohta oli Commando Hike mistä myöhemmin lisää, jos mennään uudestaankin ;)

Englantia on tullu puhuttua yllättävän vähän, koska kaikki hengaa vaan oman maalaistensa kanssa. Mutta huomenna meijät jaetaan johonkin luokkiin, niin ehkä se sitten lähtee siitä :)

yöllinen Boston, bussin ikkunasta..

Huoneen ikkunasta

"Patterson", siis talon nimi missä mun huone sijaitsee

 Lisää kuvia ja juttua kun on enemmän aikaa (ja akkua) kirjotella :)

♥Anni

Am I really going to USA?!

2 päivää? oikeesti? 

Pakkaaminen etenee jo hyvällä mallilla, kattokaa vaikka jos ette usko!

Vaa'an kanssa koko ajan pitää kyllä tarkkailla, ettei painoraja ylity.. Tässä vaiheessa taidetaan olla jo aika lähellä kahtakytä kiloo, APUA!

Eilen näin sain kuulla aika monta "Hyvää matkaa!" toivotusta kun oltiin juhlimassa serkun häitä. Olihan se kiva nähä sukulaisia, kun ei niitä nyt pitkiin aikoihin tuu näkeen.

 

Asiasta kukkaruukkuun, tiedättekö kuinka ärsyttävää on, kun aamulla väännät hiuksias puoli tuntia kuosiin, mutta kun astut autosta ulos... Tuuli jotenkin vaan sattuu oleen paikalla aina oikeaan aikaan.

hah!

Mut joo... Tänään sitten hyvästit mummille, täti ja enokin tuli poikkeen läksiäiskahvilla. Päivällä käytiin porukoitten kanssa syömässä oikeen pitkän kaavan mukaan Tampereen Finlaysonin aukiolla sijaitsevassa The Grill ravintolassa. Ja olihan se hyvää!
Huomenna onki sitten tiukanpuoleinen aikataulu: Kaveria nään kello 12 aikoihin, kirpparipöytä pitäis käydä vielä kattomassa ennen kun jätän sen äitin hoidettavaks, toinenkin kaveri ehti varata pienen siivun mun päiväohjelmasta ja neljän jälkeen sitten pitäis valmistautuu ratsitunnille. No sieltä kun sitten kotiudun joskus seittemän aikaan, niin loppu aika kuluu sitten varmaan matkalaukkua viimeistellessä. Onneks lento lähtee tosiaan vasta 15.30, niin ei tarvi liian aikasin lähtee :)
Aaaaaaa, odotan jo että tapaan kaikki muut vaihtarit :D
Tää taitaakin olla viimonen postaus ennen kun lähen, joten seuraavaks saattekin lukee ekoista kokemuksista ameriikan mantereelta :)

♥Anni

It's getting closer..!

Hmm.. Viikon päästä tähän aikaan hengaan luultavasti Iceland Airin lennolla, mutta en edelleenkään voi uskoo että oon todellaki lähössä vuodeks amerikkaan. What's wrog with me? Valmennustilaisuuden jälkeen jännitin ihan hirveesti, mutta nyt ku tyypit kyselee multa että jännittääkö, niin mun on pakko aina vastata ei, koska mua ei oikeesti jännitä yhtään! Jokseenkin outoa... :/
Pakkaamista en oo vielä alottanu, mut eihän siinä ny voi viikkoo mennä? Jos normaalistikin alottaa pakkaamisen muutama tunti ennen lähtöö, nii eiköhän muutama päivä riitä :)

Joitain sukulaisia pitäis vielä nähdä enkä tiedä missä välissä. Kun kukkapenkkejä lupasin tällä viikolla mennä kitkemään (siinä meneeki sitte päivä tai 2), tänään nään kavereita ja illemmalla vähän serkkua perheineen, lauantaina serkun häihin, sunnuntaina varmaan jotakin porukoitten kanssa ja maanantai ilta kuluukin sitten viimisellä ratsastustunnilla (päivällä kaikki on töissä). Missä välissä mulla on aikaa? Ja sillon kun mulla on aikaa, niin yleensä muilla on jotain menoo.
Vai teenköhän mä tästä itte vaan liian monimutkasta?

Jokatapauksessa.. Kaikki tärkee on nyt hankittu. Oon vähän jo alkanu kattoon sellasia vaatteita sivuun mitä en enää tuu käyttään.
Huolettaa vähän vaan kun en oo vielä saanu tietää mun jatkolentoja leiriltä perheen luo Nebraskaan. Mutta ei varmaan pitäis itsekseen miettiä tälläsia ja saattaa itteensä hirveeseen paniikkin. Helpompaa olis varmaan ottaa yhteyttä ja kysyä EF:ltä :)

Onko muuten kellään muulla vaihtarilla olli sellasta tunnetta, että on ihan pihalla, koska suurin osa kaikista papereista ja valmentautumismateriaaleista on englanniks? Vai oonko mä ainoo. Luulen kyllä ymmärtäneeni noin pääpiirteittäin kaiken, mutta olis vaan jotenkin varmempi olo jos sais vähän jotain infoo suomekskin..

♥Anni